Nornat, kohtalon kutojattaret

Kirjoittajana Talvi
Seidriläisessä maailmankuvassa Nornat, kohtalon kutojattaret, ovat kaiken keskiössä. He tietävät ja kutovat kaikkien kohtalot, niin jumalien, haltioiden, jotunien kuin ihmistenkin kohtalot. Heillä on kaikki tieto menneestä, nykyhetkestä ja tulevasta.
Kun heitä lähestyy, he ovat usein etäisiä, keskittyneenä omaan työhönsä. He ovat itsenäisiä, ja kaiken elollisen yläpuolella. Kuitenkin he omalla tavallaan he tarvitsevat meitä völvia ja seidrin harjoittajia, viemään asiat todellisiksi, tuomaan ne osaksi ihmisten maailmaa. He tarvitsevat meitä, jotta me voimme keskustella menneestä ja tulevasta jumalien kanssa, ja toistemme kanssa. Tehdä yhteistyötä, ja tuoda mukaan kaiken sen inhimillisen, mitä meillä on. Tunteet, ajattelun, kehollisuuden - kaiken sen, mikä ihmisyyteen liittyy.
Nornat kutovat verkkoaan ja pitävät huolta siitä, että kohtalo toteutuu niin kuin sen kuuluu.
Seidriläisessä maailmankuvassa ajatellaan, että meillä jokaisella on tietty ennalta määrätty kohtalo, ennalta säädetty kesto tälle elämällemme, jonka olemme fyysisessä kehossa. Se päivä, jona elämämme päättyy, on ennalta määrätty. Sitä ei voi muuttaa.
Mutta kuitenkin voimme vaikuttaa siihen, miten asiat tapahtuvat ja millaisia käänteitä elämässämme on. Se mitä haluamme, se mitä tavoittelemme, se mikä on meille tärkeää, ne ovat asioita, joihin voimme vaikuttaa. Me völvat ja seidrin harjoittajat teemme tätä vaikuttamista työskentelemällä kohtalonverkossa, elämänlangoilla.
Nornat eivät kuitenkaan päästä meitä tekemään asioita verkossa, jotka veisivät tapahtumia poispäin siitä, mikä on määrätty tapahtuvaksi. Sen sijaan he antavat meille tilaa vaikuttaa siihen, miten asiat konkretisoituvat, miten elämän pienet ja joskus suuremmatkin käänteet tapahtuvat.
Meillä on suuri vastuu, kun työskentelemme verkossa. Meillä on vastuu siitä, että toimimme oikein ja ymmärrämme sen, että mitä tahansa verkossa teemmekin, se vaikuttaa kaikkialle. Verkko värähtelee, ja vaikutukset toisten ihmisten elämiin voivat olla sellaisia, mitä emme ole osanneet ennakoida.
Kohtalonverkossa työskentelyyn ei voi koskaan suhtautua kevyesti. Ja onkin oikeastaan niin, että mitä pidemmälle völvan polulla kulkee, sitä harvemmin langalle haluaa mennä tekemään ja vaikuttamaan. Vain silloin, jos on jokin todella selkeä intentio sekä tarve, tulee verkkoon mentyä. Silloinkin kaikkea ohjaa vahva ymmärrys siitä, mitä on menossa tekemään ja millaisia vaikutuksia sillä laajemmin on.
Seidriläisessä maailmankuvassa etiikka ja moraali ovatkin tärkeitä asioita, koska völvana meillä on käytössämme paljon sellaisia työkaluja, joilla voimme vaikuttaa sekä omaan että toisten ihmisten elämään. Tietoisesti tai tiedostamatta.
Mutta kuitenkin on hyvä muistaa se, että Nornat arvioivat meitä, meidän kykyjämme ja sitä, päästävätkö he meitä verkkoon työskentelemään. Tämä voi olla kokonaisvaltaista, mutta jsokus myös hyvin tilannesidonnaista, eli Nornat saattavat tietää, että jokin tietty intentio on sellainen, että sitä ei tule langalle asettaa, ja silloin he eivät meitä sinne päästä.
Jos haluat löytää ja kohdata Nornat, voit etsiä heitä Yggdrasilin juurilta, missä he huolehtivat suuresta puusta ja kutovat verkkoaan ikuisesti.
Heissä voit kohdata ilmeettömänä ja eleettömänä ajan eri ulottuvuudet, ja ajan vääjäämättömän spiraalin. Heissä on läsnä menneisyys, se mikä nyt on tässä, sekä se, mikä on tuleva.
Jos Nornat näyttäytyvät sinulle, tai jos he näyttävät sinulle verkon tai langat, tiedät, että olet tervetullut seidrin maailmaan.
Runo Nornille
Nostan katseeni yötaivaalle.
Ympärillä kohtalon verkko,
jossa tähdet ovat kultaisina loistavia silmukoita.
Olen osa verkkoa - niin sinäkin.
Olemme samaa punosta.
Samaa ikuisuutta.
Jos kosketan verkkoa,
mikä sinussa värähtää?
Mikä muuttuu?
Ne, jotka kutovat - vain he tietävät.
Tähtitaivas ei vastaa.
Tiedän, että haluan, mutta en voi.
Ikuisesti juokseva lanka värttinässä.
